Johtuen taannoisista ikävistä tapahtumista ja kaiken kaikkiaan raskaasta viime vuodesta, olen aloittanut säännölliset terapiakäynnit. Eilen oli varsin rankka istunto. Tuntui, että pystyin näkemään elämääni ja olemustani etäämmältä ja täysin eri näkökulmasta kuin koskaan aiemmin. Sain myös kaivattuja konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia, joiden avulla voin alkaa kehittämään asioita siihen suuntaan, että elämä voi jatkua tasapainoisempana. Se, kuinka rankkaa tuo terapiassa käyminen voi olla, on auennut minulle vasta nyt. Tiettyjen asioiden ymmärtäminen saa tunteet heilumaan laidasta laitaan ja tuntuu, että mieli on kuin teini-ikäisellä. Toki ymmärrän kaiken tämän olevan osa kehittymisprosessia. Olen kuitenkin iloinen, että olen hakenut apua, sillä niin moni asia vaatii perusteellisempaa penkomista ennen kuin voin jatkaa elämässä eteenpäin. Terapia ei siis suinkaan ole vain mielisairaiden hoitamista tai julkkisten ja rikkaiden trendikäs harrastus. Terapiassa ihminen saa avata itsensä ja sielunsa täysin objektiiviselle osapuolelle, jonka tehtävänä on toimia keskustelukumppanina ja tukihenkilönä sekä tarjota konkreettisia neuvoja ja harjoituksia.
Olen lähiaikoina ollut melko huono lukemaan, vaikka joskus aikanaan olenkin ahminut kasoittain erilaisia henkisen kasvun ja henkilökohtaisen kehittymisen oppaita. Monta jo aiemmin luettua kirjaa voisi lukea uudestaankin, mutta nyt olen hankkinut muutaman aivan uuden opuksen.
Tämä Mindfulness-teema on alkanut kiehtoa ihan erityisesti. Nyt tilaamani kolme kirjaa: Kehitä buddhan aivot, Onnellinen nyt ja Läsnäolon voima käsittelevät kaikki tätä aihepiiriä. Kirjojen kahlaaminen on vasta alussa, sillä aurinkolomalla keskityin vain hömppäromaaneihin, mutta kirjoitan ajatuksiani näistä kirjoista kunhan pääsen niiden lukemisessa vähän pidemmälle.
Onko teistä kenelläkään kokemuksia tämänkaltaisten elämäntaito-oppaiden lukemisesta?
