maanantai 17. lokakuuta 2016

Rentoja kotipäiviä

Olen iloinen että sain niin mukavia kommentteja edelliseen kirjoitukseeni, kaunis kiitos niistä!

Nyt ollaan alkuviikko taas pikkumiehen kanssa kahdestaan kotona. Rauhalliset aamut ovat ihania ja pienen kaivurinkuljettajan touhuja on mahtavaa seurata. Myös jääkaapista löytyneille eilisille herkkujämille on löytynyt käyttöä. Yllättävän hyvin aivot ovat kääntyneet kotiasentoon ja olen osannut nyt todella nauttia kotipäivistä. Ihaninta on se, että olen osannut vihdoin asennoitua olemiseeni niin että mitään ei ole pakko tehdä. Ja nyt ei tarvitse edes yrittää jaksaa. Pieni lenkki lähimpään leikkipuistoon on pikkumiehelle varmasti ihan riittävästi ja valmis Piltti-lounas on vallan hyvä. Ja on ihan ok löhötä sohvalla katsomassa tv-sarjoja samalla kun pikkumies touhuilee vieressä. Tunnen aitoa ylpeyttä kun lämmin ruoka on pöydässä miehen saapuessa toistä kotiin. 



Leluja on siellä täällä mutta sekään ei ole vakavaa. Eikä meillä todellakaan pedata sänkyjä joka päivä. Olen päässyt pitäisi pitäisi pitäisi -fiiliksestä kyllä se siitä -fiilikseen. Monen monta tuskan hikikarpaloa on varmasti vielä vuodatettavana joten nyt on hetki aikaa ottaa niin rennosti kuin mahdollista.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti