Moni kyselee, onko mitään tuntemuksia. Olen tässä kovasti pohtinut että mitä niiden kuuluisi olla? Juu kyllä, maha roikkuu polvissa. Niin on ollut jo yli viikon. Paineentunnetta alakerrassa. Väkisinkin kun noin 3,5kg vauvaa painaa suoraan alaspäin. Turhautumista, väsymystä, turvotusta, kiukkuisuutta ja niin edelleen. Viivoja, limatulppaa, huulten turvotusta? Ei. Eikä synnytystä.
Pikkumiehellä on sopivasti joku esiuhma. Koska en pysty enää päivisin toihuilemaan kovin aktiivisesti, hän kerjää huomiota tekemällä kaikkea kiellettyä. Kun suuttumus iskee, hän ryntää repimään sähköjohtoja ja sälekaihtimia. Ruoka lautasineen lentää lattialle ja välillä heittäydytään pitkin pituuttaan maahan makaamaan kovan huudon kera. Keittiössä osoitellaan erilaisia kaappeja ja asioita ja kun haluttua ruokaa tai tavaraa ei saa, alkaa hillitön raivo. Välillä tämä vielä menee hauskasta teatteriesityksestä mutta odotan innolla miten tähän lisätty äidin maksimaalinen väsymystila kera itkevän pikkuvauvan oikein muuttaa suhtautumista. Veikkaan seuraavan puolen vuoden ajalle useita rikkuneita tavaroita ja muutamaa (lue: lukuisia) ärräpäätä ja korotettua ääntä.
Nyt meillä on vielä ollut suht siisti koti ja melko tyhjä pyykkikori. Jatkossa ei takuulla ole ja olen sen asian kanssa jo ihan sinut. Olen asettanut ensisijalle asioita, jotka helpottavat elämää tavalla tai toisella. Pakkasesta löytyy aina sekä valmista että puolivalmista ruokaa. Lapsi ei mene rikki vaikka ei pääse joka päivä ulos. Pipo on usein oikein hyvä kampaus. Kohta kahden lapsen äiti on myös oikein oikein iloinen eilen pihaan saapuneesta äidin ikiomasta autosta. Hyvästi melko surkeista bussiyhteyksistä riippuvaisuus ja ikuinen pysäkkijännitys, onko siellä jo kahdet rattaat.
Kyllä tästä vielä hyvä tulee. Vauva, saat saapua <3
Meillä on esikoisella ollut jo jonkin aikaa sama vaihe päällä :) Johtunee paljolti myös siitä kun olen raskausaikana voinut kaikinpuolin huonosti enkä pysty juuri mitään tekemään niin kuin ennen. Vähän jo jännittää että mitä sitten kun vauva syntyy ja huomiota saa vielä vähemmän.. Onneksi itselläni on lehmän hermot :D Mies sitten hermostuukin vähän helpommin. Kroppa toivottavasti palautuu suht nopeasti niin päästään taas paremmin liikkeelle ja täytyy vaan muistaa ottaa esikoista mukaan vauvan hoitoon. Kyllä se tästä varmasti lähtee sujumaan!
VastaaPoista