Olo on pysynyt hyvänä. Pahoinvoinnista ei tietoakaan ja kivutkin ovat vähentyneet. Rinnatkaan eivät ole enää niin arat kuin alussa. Jotenkin myös huolestuttaa tämä oireettomuus. Entä jos se tarkoittaakin, ettei siellä ole enää ketään. Odottaminen tekee kyllä ihan hulluksi.
Turvotus on niin kovaa että hankin jo muutamat äitiyshousut. Oi sitä ihanaa tunnetta kun saa istua töissä koko päivän ilman puristavaa tunnetta vatsalla. Tänään olen vaan koko aamun miettinyt, mitä ihmettä niilläkin teen jos tämä nyt olikin tässä. Tähän saakka olen ollut hyvällä mielellä ja ajatellut että kaikki menee hyvin. Nyt kun oireet ovat lähes kadonneet, pelkään keskenmenoa enemmän kuin koskaan. Mitenköhän saisi ajatukset muualle?
Voihan oireet/ oireettomuus! Mulla on ollut niin, että oireet ja niiden voimakkuus ovat vaihdelleet kausittain tosi paljon. Ja totta kai muuttuvat olot huolestuttavat, koska ne ovat alkuvaiheessa just se juttu, joiden perusteella "tietää" olevansa raskaana!
VastaaPoistaToivottavasti kaikki on oikein hyvin ja keskiviikkona ultrassa näkyy pieni sykkivä sydän <3
Niiiin tuttuja tuntemuksia. Ultrien odottelu on kyllä raastavaa. Onneksi teidän ei enää montaa päivää tarvitse odottaa. Tsemppiä!
VastaaPoista