Nukahdan illalla suhteellisen helposti mutta yöllä onkin haastavampaa saada unen päästä uudelleen kiinni, kun on herännyt vaikkapa vessaan. Tänään aamulla olisin saanut nukkua hieman pidempään, mutta klo 6:20 heräsin naapurin koirien haukuntaan ja siinä olivatkin sitten ne unet. Sama tauoton haukunta kuului koko aamun aina siihen saakka, kun lähdin töihin yhdeksän aikaan. Että se siitä rentouttavasta ja kiireettömästä aamusta. Ja tuo haukunta kuuluu aivan selkeästi meille vaikka menisin toiseen reunaan asuntoa ja laittaisin vielä välistä kaikki ovet kiinni. Nyt siis otan stressiä siitäkin, että miten saisin naapureille fiksusti sanottua, että asialle pitää tehdä jotain. Ajattelen jo kauhulla, miten herään ennen kukonlaulua äitiyslomalla silmät ristissä ja kuuntelen tuntikaupalla haukuntaa vaikka tarve olisi levätä. Huoh. Ongelmaa edesauttaa tilanne, että asumme pienessä taloyhtiössä, jossa ei ole varsinaisesti nyt isännöitsijää ja jonka hallituksessa istuu kyseinen naapurin rouva. Ainoa konsti on siis koittaa puhua heille suoraan mutta ainakin tähän saakka kuullut "emme me enää päästä koiria ulos myöhään" -lupaukset ovat olleet katteettomia. Miehen kanssa ollaan mietitty kirjeen kirjoittamista heille, mutta jotenkin tuntuu niin selkärangattomalta toimia niin.
Selkäkipu on taas vähän helpottanut onneksi ja eilen sain kuntosalilla tehtyä taas kunnon treenit. Se tuntui niin energisoivalta että ehkä pyrin nyt käymään salilla vähän useammin.
Sanovat, että raskaus on syystäkin nimeltään raskaus. Ymmärrän pointin, onhan monella harmittavan paljon vaivoja kärsittävänään. Kärsijäksi en itseäni osaa ajatella, ennemminkin olen kyllä päässyt suhteettoman helpolla. Mutta toinen termi, odotus, sen allekirjoitan kyllä myös omalta osaltani. Eivät siis suotta kutsu tätä odotukseksi. Ensisijaisesti odotetaan vauvaa syntyväksi. Raskauden alussa odotetaan ultraa, odotetaan ensimmäisten potkujen tuntumista, odotetaan että masu kasvaa, odotetaan 12. viikkoa ja puoliväliä. Nyt loppuraskaudessa odotus vain jatkuu. Odotetaan äitiysloman alkua, odotetaan perhevalmennusta, odotetaan äitiyspakkausta, odotetaan sokerirasituksen tuloksia. Mutta juuri nyt, juuri nyt odotan vaunuja saapuvaksi! Vaunut on tilattu Saksasta ja koska veloitus on vihdoin lähtenyt luottokortiltani, tiedän vaunujen lähteneen nyt matkaan. Muutamassa päivässä niiden pitäisi olla täällä. Teen vaunuista ja niiden tilaamisesta oman postauksensa, kunhan saan kärryt livenä eteeni ja kuvattavaksi. Miehelle uhosin, että kotiin ehtii muodostua urat lattiaan, kun kärryttelen tässä pari kuukautta ympäri asuntoa.
Nyt muuten ollaan jo kolmannellakymmenennellä raskausviikolla!
[29+0]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti