Täällä ollaan - me molemmat

Täällä ollaan vielä. On vain niin seesteinen vaihe, ettei oikein ole mitään kirjoitettavaa. Toki kaikenlaisia hankintoja on ehtinyt tässä suunnitella ja jokunen vaatekappalekin on vauvan omaan lipastoon jo löytynyt mutta ei mitään suurempaa. Vaunuja ja kaukaloa on käyty katsomassa ja vaunut ovat kyllä ne, jotka alun alkaenkin halusin. Nyt kun ne on liikkeessä käyty koeajamassa niin uskallan ehkä tammikuussa laittaa ne tilaukseen Saksasta. Sen verran olen tarkka rahasta että parin satasen säästö on tässä asiassa iso. Teen vaunuista ja valintaperusteista omaa postausta sitten kun olen ne tilannut.

Kävin tänään neuvolassa eikä sielläkään mitään uutta tai kummallista. Jopa vähän kyllä harmittaa, että neuvolakäynnit ovat niin rutiininomaisia. Homma noudattaa aina samaa kaavaa: otetaan verenpaine, paino ja näytteet. Sitten terkka kysyy onko mitään vaivoja. Ja siinä se. Olen kuullut, että toiset ovat neuvolassa täyttäneet voimavaralomakkeita ja että isääkin on otettu huomioon. Meillä tuleva isä haluaa olla mukana neuvolassakin, mutta tuntuu kurjalta ettei häntä sitten huomioida lainkaan. Muuten en enää ehkä olisi ottanut mukaankaan mutta halusin että pääsee hänkin kuuntelemaan ensimmäistä kertaa sydänääniä. Sieltä ne heti löytyivätkin ja olivat 145 tienoilla.

Nyt odotellaan kuumeisesti rakenneultraa, joka on 17.12. Se kumminkin oli viimeksikin tosi mukava kokemus meille molemmille ja siksipä ehkä isänkin näkökulmasta odotan sitä kovasti. Toki kiinnostaa jo hirmuisesti, kumpaa sukupuolta pieni mahtaa olla, niin pääsisi tekemään vähän enemmänkin hankintoja. Vaatteet ja huoneen sisustusjutut on ehdottomasti helpompi suunnitella, kun tietää voiko ostaa sängyn pehmusteet joissa on autojen ja laivojen kuvia. Kyllä, löysin eBaysta sellaiset tosi söpöt ja ne kyllä hommaan jos tulokas on poika. Ikeassakin tuli piipahdettua eilen ja kaikki vauvojen tekstiilit oli siellä kyllä ihan typeriä.

Olo on edelleen vallan mainio. Muutamana päivänä varsinkin vatsan sivuilla on ajoittain ollut kovaakin kipua mutta täysin asiaan kuuluvaa. Sen verran olen kuitenkin joutunut hidastamaan tahtia, että kuntosalille en ole uskaltanut kipujen kanssa mennä. Tänään ajattelin kokeilla, josko rauhalliseen tahtiin pääsisin jotakin tekemään. Olen myös ottanut uintia nyt kuntosalin rinnalle ja hieman vähentänyt käyntien määrää. Kävelylläkin olen välillä koittanut käydä mutta tuo pimeys on niin ankeaa että arki-iltoina ei vähempää voisi kiinnostaa. Kysyin neuvolassa, pitääkö painonnoususta huolestua, mutta terkka oli sitä mieltä että ei ollenkaan. Ennen raskautta painoa oli sellaiset 59kg ja nyt 65kg. Lukema tuntuu tosi hurjalta mutta toisaalta tiedän liikkuneeni paljon ja syöneeni varsin normaalisti.

Masu kasvaa ainakin miehen mielestä lähes joka päivä. Onhan se jo merkillisen suuri suhteutettuna viikkojen määrään. Mutta iloitsen siitä kovin, onhan se nyt jo ihan ihkaoikea vauvamasu, jollaista en olisi uskonut koskaan kokevani. Liikkeitäkin tuntuu jo ja se on kovin hauskaa! Konkreettisia potkuja ei voi vielä havaita mutta aina tiettyinä vuorokaudenaikoina alkaa selkeästi jonkinlainen jumppa masussa. Lähinnä tuntuu siltä, että kuplat kiertäisivät ympyrää vaikka todellisuudessa siellä pyörii parisataa grammaa vauvaa. On se vaan niin ihmeellistä.

Ollaan jo mietitty nimiäkin vauvalle ja oikeastaan ne päätettykin jo. Olin itse listannut kivoja nimiä ja poikien nimistä tasan yksi oli sellainen, joka oli miehenkin mielestä kiva. No, se oli helposti päätetty. Tyttöjen nimiä olin muutenkin keksinyt aika vähän ja kun mies oli suosikkinsa sanonut ääneen, olin siihen vain että okei. Eli sekin oli niin helposti päätetty. Toisia nimiä pohditaan hieman vielä mutta niistäkin on muutama vaihtoehto olemassa. Se päätettiin, että kaksi etunimeä riittää. Nyt vain toivotaan, että lapsi myös näyttää siltä, mikä nimi on valittu, varavaihtoehtoja kun ei oikein ole. Vähän oli kyllä jännittävää kirjoittaa nuo nimet sairaalan esitietolomakkeelle hätäkastetta varten, vaikka eivät toki sillä lomakkeella mitenkään lopullisia olekaan.

Olihan sitä kirjoitettavaa sittenkin. Ehkä tästä nyt reipastun kun päästään tarkemmin hankintojen äärelle ja saan kirjoitettuakin useammin.

[18+0]