Tyhmä neuvolantäti

Näin loppuaikana neuvolassa käydään viikon välein. Eilen oma terkka ei ollut paikalla vaan homman hoiti sijainen, jolla oli myös opiskelija mukanaan. Olen kerran aiemminkin käynyt tällä sijaisella enkä sen ensimmäisen kerran perusteella ollut kovin vakuuttunut hänen ammattitaidostaan. Noh, eilinen käynti vaan vahvisti epäilyksiäni. 

Aluksi katsottiin virtsanäyte ja se oli puhdas. Sitten vaa'alle ja paino ylös, +100g / vko, mielestäni ihan ok suoritus. Huomaa että olen lenkkeillyt ja puuhastellut aika paljon. Painoa ei kommentoitu. Sitten opiskelija mittasi verenpaineen. Toisella mittauskerralla saatiin normaali tulos. Sitten makuulle ja masua tutkimaan. Opiskelija paineli ensin mahaa ja totesi vauvan asennon. Raivotarjonnassa, siitä oltiin samaa mieltä. Pepun ja selän opiskelija paikallisti väärälle puolelle. Pysyttelin vielä hiljaa. Sf-mitaksi opiskelija sai hurjat 38 cm. Tähän väliin huomiona, että oma terkkani oli saanut tasan viikkoa aiemmin 33 cm. Noh, tuuraajaterkka tuli tekemään omat mittauksensa. Hän paikallisti vauvan asennon ihan yhtä väärin. Ja sai saman 38 cm sf-mittaa. No sitten otettiin esiin doppler. Sydänääniä ei missään. Ehkä hyvin vaimeana. Tässä vaiheessa avasin suuni, anturi on vauvan jaloissa, äänet saa varmasti kuulumaan kun vaihdatte puolta. No sieltähän ne nätisti löytyivät. Sitten alkoi selittely: vauvan reisi tai muu tuntui niin jämäkästi selältä mutta taidat olla oikeassa vauvan asennosta. Vakuutin tenavan potkivan aina samaa puolta ja uskoivat lopulta, että itse tiesin paremmin, miten vauva siellä majailee. Vauvan sykkeen olivat laskeneet 120 kieppeille ja kuulemma saattaa johtua, että hän on jo alkanut asettua kanavaan. Pää kieltämättä on jo aika syvällä, mikä on toki hyvä juttu.

Tutkimisen jälkeen alkoi sf-käyrän kauhistelu. Nyt saatu mittaustulos pomppasi reippaasti ulos käyrältä. Purin hammasta ja ajattelin mielessäni, mittausvirhe, ei mitään muuta. Tuuraajaterkka lähti konsultoimaan kollegaansa. Pidin sormia ristissä, että toinen mittaaja saapuisi paikalle. No ei saapunut. Tuuraajaterkka ehdotti, että hän mittaa uudelleen. Uusintakierroksella mitaksi saatiin 36 cm. Ei edelleenkään oikein hyvä juttu. Ja edelleen ajattelin, hän ei vaan osaa mitata! No eipä siinä selittely auttanut, parissa minuutissa minulle oli tehty kiireellinen lähete kokoarvioon ja varattu lääkärikäynti. Tosin aikaa ultraan ei kuulemma saa kovin pian että on mahdollista, että synnytys ehtii käynnistyä ennen sitä. Hiljaa mielessäni aloin jo toivoa, että vauva hyvä, tule nyt vaan pois niin päästään tästäkin. Itse olin edelleen rauhallinen, sillä mittavirhe tuntuu todennäköisimmältä. Masu ei tunnu supersuurelta, olo on ok ja painokin ihan jees. En mitenkään jaksa uskoa, että yhtäkkiä vauva olisi paisunut urakalla. Terkka teki kaikkensa lietsoakseen turhaa hysteriaa. "Harmi, kun nyt näin sua joudutaan huolestuttamaan", "Kyse on sinun ja vauvan turvallisuudesta" ja niin edelleen. Mikä pöllö. Itse olin onneksi rauhallinen. En paniikissa yhtään, korkeintaan suutuksissa. Kotona kyllä ärsytti. Tahdon oman terkan takaisin, heti!

Nyt siis odotellaan mahdollista soittoa äitipolilta, jonne lähete meni. Mies vähän ehkä pelästyi. Ilmoitti töihinkin, että hän sitten lähtee kesken päivän jos vaimo saa ultraan ajan. Itse uskon, että en ehdi saada aikaa. Tai korkeintaan soittavat ja kertovat, ettei ole syytä tulla. Juttelin illalla vauvalle, että nyt voisi jo harkita syntymistä. Toistaiseksi ei vaikutusta. Jatkakaamme odottelua.

Eilen sain laitettua vauvan puhtaat lakanat laatikkoon eli kotona on kaikki jo ihan valmista. Nyt en enää taida keksiä mitään tekemistä. Olen leiponut pakkaseenkin jo niin paljon, että kohta ei enää mahdu. Ehkä nyt on aika nostaa jalat ylös ja ottaa vaikkapa Netflixistä joku uusi sarja seurattavaksi.

[38+2]