torstai 16. lokakuuta 2014

Ultrakuulumiset

Tänään aamulla oli NT-ultra, jota olin tietysti odottanut kuin kuuta nousevaa. Ultrannut kätilö oli hirmu mukava ja huolellinen, kaikki mitat otettiin moneen kertaan ja kaveria kurkittiin joka kuvakulmasta. Heti alussa tyyppi riehui minkä kerkesi mutta rauhottui paikoilleen juuri silloin, kun olisi pitänyt vähän kääntyä. Siinä sitten koitettiin tökkiä kaveria hereille ja lopulta nousin kävelemään ja hyppimään niin johan saatiin kaverikin taas aktivoitua. 

Kaikki mitat näyttivät hyviltä, niskaturvotusta oli 1mm verran eli vähän. Verikoeseulan tulokset huomioiden down-riskiluvuksi tuli 1:100000 eli ei aihetta jatkotutkimuksiin. Laskettu aika pysyi samana ultramitan heittäessä parilla päivällä laskennallisista viikoista. Tyyppi vastasi siis kooltaan tänään viikkoja 11+4. Syke pamppaili reippaasti ja lapsiveden määräkin oli sopiva. 

Mikä suunnaton helpotus että masussa kaikki hyvin! Ihan poskiin sattui kun hymyilin leveästi koko ultrauksen ajan tuijottaessani ruudulla viuhtovaa ipanaa. Siellä se nyt on! Ja näyttääkin jo ihan vauvalta! Alla hieman sumea 4D-kuva, jossa kaverilla kädet pään viereen nostettuina.



 


Jos onnesta voi pakahtua niin nyt se on lähellä :)

[11+2]

8 kommenttia:

  1. awww <3 Ihana kuulla että kaikki hyvin :) ja kivan kuvan sitte sieltä :) :) <3

    VastaaPoista
  2. Ihana pikkutyyppi! <3 Hienoa että kaikki oli muutenkin hyvin :)
    -A

    VastaaPoista
  3. Onnea ja mahtavaa että pikkuisella kaikki on hienosti! <3 Näyttää muuten ihan pieneltä poikavauvalta tuossa kuvassa! :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos kaikki ihanat <3
    Ehkä enempi oon ite kallistunut poikafiilikseen, vaikka mitään vahvaa tunnetta ei olekaan :)

    VastaaPoista