Elämä on täynnä isoja ja pieniä yllätyksiä, erilaisia asioita ja ajatuksia, iloja, suruja ja kysymyksiä. Asioita pohtii kolmekymppinen rouva, jonka elämää varjosti lapsettomuus. Nyt ollaan onnellisesti äitinä pienelle pojalle ja tarina jatkuu uusin kääntein. Blogin jutut keskittyvät tällä hetkellä vauva-arjen ympärille, mutta mukana on myös hieman asiaa muusta elämästäni.
Monenlaista murhetta teillä nyt. :/ Jaksamisia kovasti! <3
VastaaPoistaKiitos. Täältähän pitäisi olla vain yksi suunta: ylöspäin.
PoistaHöh.. Tiedän tunteen, tsemppiä!!
VastaaPoistaItsellä on nyt jo kp 44, mikä herättää jo pieniä toiveita. Mutta kaikki kotitestit näyttävät sitä yhtä viivaa kerta toisensa jälkeen. Hhakeuduin "lapsettomuusjonoon" heti vuoden yrittämisen jälkeen. Minulle oltiin sanottu, että jonot ovat ainakin puoli vuotta. Suuri ylläri oli, kun kutsu polille tulikin melkein samoin tein postissa. Puolen vuoden jono olikin lyhentynyt 6 viikkoon. Huomenna ensimmäinen tapaaminen, jännittää...
Vau, pääsette jo polille, tsemppiä sinne! Minullehan lääkäri totesi, että vasta tammikuussa aikaisintaan saan lähetteen. Silloin on kulunut hieman yli vuosi. Sitä odotellessa...
Poista